Partiolaisten polkua Mafaten laaksoon

Mafate on saaren kolmesta kattilalaaksosta ehdottomasti vaikeapääsyisin. Sinne pääsee vain jalkaisin tai helikopterilla. Laaksoon johtaa useampi reitti, joista me valitsimme polun nimeltä Le Sentier Scout.

 

Tuonne alas on siis matka.

Ensimmäinen patikointipäivä meni, muutamia lyhyitä ja jyrkkiä nousuja lukuunottamatta, laaksoon laskeutuessa. Reitti kulkee vuoren rinteitä kiemurrellen ja paikka paikoin se on erittäin kapea. Kallioon hakatut askelmat ja vuoren seinämään kiinnitetty vaijeri auttavat kiperimmissä paikoissa. Matkan varrella ylitimme pari kertaa jokiuoman kiviä hypellen ja heiluvaa riippusiltaa pitkin. Polun halkoessa puiden varjostamaa rinnettä ja sen tuoksuessa metsälle, tulee elävästi mieleen Suomen kesäiset metsäpolut. Eväsvoileivät syötiin ihaillen alas laaksoon avautuvia, huikaisevia maisemia. Ilma oli raikasta ja puhdasta hengittää, ja taoun jälkeen askel kulki taas rennosti ja keveästi eteenpäin.

Vesiesteen ylitys kiviä pitkin.

 

Heiluva, yhden hengen kerrallaan mentävä riippusilta.

 

Portaita oli reitin varrella useita.

 

Portaita riittää...

  

Paikka nimeltä "Pakaroiden välissä".

Vuoren kupeessa kuljetaan.

Ansaittu lepohetki nousujen jälkeen.

 

Perillä!

Saavuimme määränpäähämme ilet à Bourse –nimiseen paikkaan, josta olimme varanneet yösijan. Yövyimme pienessä muutaman mökin käsittävässä majapaikassa. Majoituimme neljän hengen mökkiin, jonka jaoimme kahden mukavan sveitsiläistytön kanssa.

Majapaikkamme.

Majoitusmökki.

 

Siistejä 4-hengen huoneita, wc ja suihku huoneen perällä.
Suihkusta tuli jopa ihanan kuumaa vettä!

Ennen iltaruokaa suihkuun ja sitten paikkaan tutustumaan. Kierros Ilet à Bourse’ssa oli nopeasti tehty. Paikka on tosi pieni. Siellä on muutamia taloja, kyläkoulu, baari, kauppa ja majapaikka.

Kyläkoulu.

Baari, joka oli saapuessamme vielä kiinni.

 

Ilet à Boursessa ei ole kirkkoa, mutta kyläläiset ovat
rakentaneet pienen hartauspaikan.

 

Kauppiaan koira.

 

Kauppiaan takapihalla on aurinkopaneelit ja pari lehmää.
Omavaraistalous!

 

Ruusut kukkivat majapaikan puutarhassa.

Illallinen syötiin kello 18.45 pitkässä pöydässä koko porukan kanssa. Menu oli yksikertainen mutta maukas. Ruokaryyppynä oli rhum arrangé eli maustettua rommia, joka lämmitti mukavasti viileässä illassa. Sitten oli tarjolla alkuruokana vihannessalaattia, pääruokana riisiä, linssejä, rougail-tomaattia ja grillattua kanaa, ruokajuomana oli vesi. Jälkkäriksi oli pieni pala herkullista banaani-bataattikakkua. Ruokailun aikana ehdittiin tutustua muihin majapaikkalaisiin, ja juttu kulki mukavasti illan kuluessa. Ruokailusta mökille palatessa ihailimme vielä upeaa, laakson yli kaartuvaa kirkasta tähtitaivasta.

Aamupala kello 7.00 ja sitten matkaan. Nouseva aamuaurinko värjäili vuorten huippuja kultaiseksi, ja ilma oli kirpeän raikas. Paluumatka autolle oli miltei kokonaan nousua, joka tuntui pohkeissa ja reisissä yhden patikkapäivän jälkeen. Matkan varrella ihailimme jälleen upeita maisemia laaksoon ja kuuntelimme hiljaisuutta. Tänne tulemme varmasti uudelleen !

Aamu sarastaa vuorten yllä. Kotimatka alkaa.