Rougail Saucisses eli Raakamakkarapata

Rougail Saucisses on miltei Reunion kansallisruoka. Sitä on päivittäin tarjolla saarella. Mainiota makkarapataa saa epämääräisen näköisistä torien ja tienvarsien kojuista, joista voi ruokaa joko ostaa mukaan tai nauttia paikanpäällä. Ja makkarapadan kanssa tietysti maistuu kylmänhuurteinen Dodo-olut.

Makkarapadan valmistamiseen tarvitset seuraavat aineet:

500 g raakamakkaraa
6 tomaattia
2 sipulia
1-4 isoa paprikapippuria (maun mukaan)
1-5 pientä paprikapippuria (maun mukaan)
ruohosipulinippu
persiljaa
inkivääriä

Reunionilla kasvatetaan paljon sikoja, joten raakamakkarat ovat tehty sianlihasta. Makkaroita löytyy paikallisen marketin lihatiskistä hyvä valikoima tulisemmasta miedompaan. Usein valitsen makkarapataan mausteista creolimakkaraa.

Aloita pesemällä kaikki vihannekset. Sitten kuutioi tomaatit, viipaloi sipulit, pilko inkivääri, poista paprikapippureista siemenet ja leikkaa ne pituussuunnassa halki. Silppua pienet pippurit , isot voit lisätä halkileikattuina. Paprika-pippureita voi lisätä riippuen siitä, kuinka tulista padasta haluat. Itse laitoin yhden ison ja pienen.

Pistä terävällä veitsenkärjellä makkaroihin reikiä ja laita kiehuvaan veteen. Keitä makkaroita noin 15 minuuttia. Kaada keitinvesi pois ja nosta makkarat leikkuu-laudalle. Leikkaa makkarat noin parin senttimetrin siivuiksi. Ruskista makkarasiivut ja sipulit padassa. Sitten lisää mukaan kuutioidut tomaatit, pipuripaprikat ja inkivääri. Anna padan kypsyä miedolla lämmöllä puolituntia. Lopuksi lisää persilja –ruohosipulisilppu pinnalle. Tarjoile riisin, linssien tai papujen kanssa. And don't forget the beer my little dear :)

TIETOJA REUNIONISTA - ABC de la Réunion

Réunion on Ranskan merentakainen departementti (974), joka sijaitsee Intian valtamerellä, Madagaskarista itään. Réunionilaiset ovat Ranskan kansalaisia (siis, ne joilla on Ranskan kansalaisuus ;-).

Pinta-ala :
2 517 km² (vrt. Ahvenanmaa 1 579,79 km²)

Väestö :
Noin 830 000 asukasta. Réunion on Ranskan merentakaisista departementeista runsasväestöisin.

Hallintopääkaupunki :
Saint-Denis

Suurimmat kaupungit :
Saint-Denis (138 600)
Saint-Paul (99 300)
Saint-Pierre (70 000)
Le Tampon (64 370)
Saint-André (50 170)

Kielet :
Ranska virallinen kieli (hallintokieli)
Muut kielet : kreoli (55 %), tamili (intilaiset), gurajati (indo-muslimit), kiina, malagassi (madagaskarilaiset), skimoro, arabia (komorilaiset).

Noin 22 % väestöstä on lukutaidottomia.

Uskonnot :
85 % kristittyjä, pääosin katolilaisia
7 % hinduja
2 % islaminuskoisia
loput buddhalaisia, baha’i-uskoisia, juutalaisia

Saarella on paljon hartaita uskovaisia. Jokainen harjoittaa omaa uskontoaan kaikessa rauhassa ja sulassa sovussa eriuskoisten kanssa. Tamulitemppeli, moskeija ja kirkko voivat sijaita miltei vierekkäin.

Tamulitemppeli, Saint-André

Iäkkäämmät réunionilaiset ovat hyvin taikauskoisia. Uskotaan « pahaan silmään » yms. yliluonnollisiin voimiin, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan. Esimerkiksi keskelle tienristeystä on usein heitetty kasseja, joissa on kanan jalat, nokka yms. « taikakaluja » ajamassa pois pahoja voimia. Kassin päältä ei saa ajaa, eikä sitä saa siirtää, muuten pahat voimat pääsevät valloilleen.

Ilmasto :
Talvi, raikas ja kuiva kausi kestää huhtikuusta syyskuuhun.
Kesä, kuuma ja kostea kausi lokakuusta maaliskuuhun. Usein kuumimmat ja sateisimmat ovat joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuu, jolloin esiintyy myös sykloneja. Lämpötilat rannikolla vaihtelevat 18-33°C väillä, vuoristossa 4-25°C välillä.

Valuutta :
euro

Talous:
BKT (2010) : 14,9 mrd € (vrt. Suomi 180,3 mrd €)
per asukas : 17 700 € (33 608 €)
kasvu : -0,2 % (3,6 %)
Työttömyys : 29,5 % (8,4 %)

Tärkein vientituote on sokeri. Saarella on paljon sokeriruokoviljelyksiä. Muita vientituotteita ovat mm. ananas, litsi ja vanilja.

Turismi on tärkeä tulonlähde saarelle. 420 300 turistia vieraili v. 2010 saarella. Turistit ovat pääosin ranskalaisia.

(Talouden luvut, lähde : www.insee.fr)

MUURAHAISTALO

Oletteko ennen nähneet muurahaistaloa? Talossa on kuusi sisään- ja uloskäyntiä. Ihminen ei haista talon viettelevää tuoksua, josta lumoutuneena muurahainen astelee tähän paratiisiin. Riemukkaan hetken talossa vietettyään muurahainen palaa omaan pesäänsä, jossa tartuttaa talosta saamansa myrkyn muihin muurahaisiin, jotka myös kuolevat tämän yhden muurahaisen hairahduksen seurauksena.

Talo toimii kolmen kuukauden ajan ja sitä voi siirtää paikasta toiseen. Meillä toimii kaksi muurahaistaloa, jotka ovat kovassa käytössä. Madame voi olla tulokseen tyytyväinen.

TAHITILAINEN KOOKOSPULLA ( Pain tahitien à la noix de coco)

Pulla, jossa ei ole munaa, ei voita, eikä liikaa sokeria. Kookosmaito on rasvaista ja se antaa miellyttävän miedon kookoksen maun pullaan. Valmistamiseen menee aikaa mutta tämä « slow food » on sen arvoista.

4 :lle hengelle

500 g vehnäjauhoja
75 g sokeria
15 g hiivaa (tuorehiivaa)
2,5 dl kookosmaitoa
1,8 dl vettä
¼ tl suolaa
1 rkl voisulaa vuoan voiteluun

Liota hiiva haaleaan veteen. Sekoita isossa kulhossa jauhot, sokeri ja suola. Lisää hiiva, vesi ja kookosmaito. Alusta takinaa niin kauan, että se irtoaa käsistä (n. 10 min). Peitä kulho pyyhkeellä ja anna taikinan kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa tunnin ajan.

Voitele vuoka voilla. Alusta taikinaa vielä 1 min ja laita se vuokaan. Peitä liinalla ja anna sen vielä kohota 3 tuntia. Esikuumenna uuni
180 ° C (termostaatti 6). Laita vuoka uuniin ja anna paistua 30-45 min. Kumoa lämpöisenä vuoasta.

Tein kookospullan kuivahiivan kanssa, koska en löytänyt tuorehiivaa mistään. Sekoitin kuivahiivan osaan jauhoista ja lisäsin noin. 45 asteiseen veteen, jotta hiivaa « herää ». Lämmitin myös kookosmaidon. Kohosi ja onnistui oikein hyvin.

Kuivahiivaan käyttäessäsi 10 g kuivahiivaa = 30 g tuorehiivaa.

Zatte

Ostin kypsiä kermaomenia aamutorilta. Hedelmä ei ollut minulle tuttu, joten kysyin neuvoja torikauppiaalta. Mies kertoi, että kypsä hedelmä on parasta sellaisenaan. Hän neuvoi halkaisemaan omenan ja syömään puolikkaat lusikalla.

Zatte tai Pommier Cannelle (sokeriannoona, kermaomena, kirimoija)

Hedelmä sisältää paljon tummia siemeniä, joita ei syödä. Itse hedelmäliha on kermamaisen vaaleaa ja makeaa. Omenalta ei kermaomena kuitenkaan maistu, vaan ehkä miedosti ananakselta ja banaanilta. Herkullinen uusi makuelämys, jonka haluan kokea uudelleen.

Sitruunasurvos

Sitruunasurvos

4 vihreää sitruunaa
1 sipuli
ripaus karkeaa merisuolaa maun mukaan
3 rkl öljyä
1 rkl viinietikkaa
2 pientä pippuripaprikaa (voi lisätâ maun mukaan, chilikin käy)

Pese hyvin sitruunat. Leikkaa ne ohuiksi renkaiksi ja poistasiemenet. Laita sitruunarenkaat kulhoon. Seuraavaksi murskaa morttelissa pippuripaprikat, merisuola ja ohueksi viipaloitu sipuli. Yhdistä survos sitruunarenkaiden kanssa. Sekoita öljy ja viinietikka keskenään ja lisää kulhoon sitruunarenkaiden ja mausteiden joukkoon. Sekoita hyvin ja laita 15 minuutiksi kylmään maustumaan. Sitruunasurvos on raikas lisäke kala- tai kana-aterialle.

Les Rougails eli survokset

Le pilon on suomeksi mortteli, huhmar, survin, juntta tai petkel – no, huh, huh, rakkaalla lapsella on monta nimeä! Perinteisesti reunionilaiset naiset naimisiin mennessään tuovat tämän monitoimikoneen mukanaan uuteen kotiin. Monitoimikoneen, koska pilonilla voi tarpeen vaatiessa vaikka naulata taulut seinälle.

Koska minulla ei pilonia ollut, jouduin hankkimaan sellaisen. Piloneita löytyy eri hintaisia, kokoisia ja mallisia: on pyöreämpää ja kulmikkaampaa, on kivestä, marmorista ja metallista - valinta ei ollut helppo. Oma pilonini löytyi vihdoin Eperonin käsityöläiskylän kaupasta.

Morttelilla tehdään erilaisia Rougails eli survoksia. Jos ei kotoasi sattumalta löydy morttelia niin mixerillä pääsee lähes samaan tulokseen. Lähes, koska murskatessa raakaaineiden aromit tuoksuvat täyteläisinä ja lopputuloksesta ei tule liian vetistä eikä konemaisen täydellistä.

Tomaattisurvos

4 kypsää tomaattia
3 - 6 pientä vihreää pippuripaprikaa (maun mukaan)
1 keskikokonen punasipuli
1 tl karkeaa merisuolaa
hiukan tuoretta inkivääriä
hiukan ryppylimetin (kafferilimetti) mehua ja raastettua
kuorta


Paloittele kypsät tomaatit suurehkoiksi kuutioiksi sekä viipaloi sipuli hyvin ohuiksi siivuiksi. Poista pippuripaprikoista sisällä olevat siemenet. Pese hyvin inkivääri ja poista kuori. Laita mortteliin merisuola, inkivääri, ryppylimetti ja pippuripaprikat. Murskaa hellävaraisesti.

Pippuripaprikoita voit lisätä riippuen siitä, kuinka tulisen maun survokseen haluat. Itse laitoin kolme ja tulista tuli! Ole varovainen ryppylimetin kanssa, se on voimakas maultaan. Voit myös jättää sen myös pois tai korvata limellä tai sitruunalla. Lisää ja murskaa tomaattikuutiot. Lopuksi lisää survokseen sipulit ja murskaa sekä sekoita hyvin.

Combava eli ryppylimentti

Reunionilla erilaisia survoksia tarjotaan miltei kaikkien ruokien kanssa. Survos tuodaan pöytään erillisessä tarjoiluastiassa, josta jokainen ottaa makunsa mukaan. Sopii hyvin erilaisten liharuokien kanssa tarjottavaksi. Survoksen voi tehdä valmiiksi jo aiemmin ja laittaa jääkaappiin.

Yksi kuuma päivä vähemmän

Kello on seitsemän tienoissa ja aurinko paistaa jo kuumasti. Jos tätä kuumuutta kestäisi vielä pari kuukautta, niin sitten pitäisi helpottaa. Réunionin kuuma ja kostea kesä kestää marraskuusta huhtikuulle, raikkaampi ja kuivempi talvi toukokuusta lokakuulle.

On ihanaa nousta aamulla, kun ei tarvitse pukea kuin pellavamekko ja varvastossut mutta sitten se jatkuva aurinkorasvojen laittaminen. Käytän +50 aurinkosuojaa ja siitä huolimatta iho palaa. Kävin dermatologin juttusilla ja hän neuvoi minua käyttämään allergiselle iholle tarkoitettua Photoderm Mineral aurinkovoidetta, joka jättää heijastavan kalvon iholle. Tämä voide on tuonut helpotusta ja se kestää hyvin vettä, joten sopii käytettäväksi uidessa.

Inhoittavaa, kun aurinko alkoi todenteolla rajoittamaan ulkoliikuntamahdollisuuksia. Pitkien patikkamatkojen aikana, vaikka suojasin itseni pitkähihaisella paidalla, aurinkohatulla, –laseilla ja –rasvoilla, aina joku paikka punoitti. Uimahallien altaat eivät ole katettuja, joten uimassa on käytettävä t-paitaa, uimahattua ja meressä on vielä aurinkolasit päässä mutta kaikesta huolimatta joku paikka punoitti. Pyöräilyä voi harrastaa iltaisin, juuri ennen tropiikin pilkkopimeän yön laskeutumista, koska täällä ei ole katuvaloja, ja autoteillä pyöräileminen pimeän tultua on todella vaarallista. Meriurheilulajeja rajoittavat vielä hait.

Jatkuvassa kuumuudessa on niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Tein listan plussista ja miinuksista.

Plussaa :
• Mitä vähemmän on päällä, sitä parempi (aurinko tosin rajoittaa tätä)
• Pyykki kuivaa narulla hetkessä
• Syö kevyesti
• Juo paljon
• Ei palele

Miinusta :
• Jatkuva ihon rasvaaminen aurinko- ja kosteusvoiteilla
• On osattava juoda riittävästi (ei odottaa janontunnetta)
• Jatkuva vesipullojen mukana kuljettaminen
• Kuumuus on väsyttävää, ei jaksa tehdä paljon mitään
• Ei voi urheilla, kun on joko A) liian kuuma tai B) palaa auringossa
• Ilmastointi, joka on pakko laittaa ainakin yöksi, että voi nukkua.

Aika tasoihin nuo plussat ja miinukset menivät, joten nautitaan täysillä tästä elämän kuumasta päivästä villasukkapäiviä odotellessa.

La Vierge au Parasol – Sateenvarjoneitsyt

Saarikierroksella käytiin tutustumassa kuuluisaan Neitsyt-patsaaseen nimeltään "La Vierge au Parasol" eli Sateenvarjoneitsyt.

"Un parasol" on ranskaksi päivävarjo mutta sama sana kreoliksi merkitsee sateenvarjoa. Kun ranskalainen sanoo "un paraplui" (sateenvarjo), kreoli sanoo "un parasol" tarkoittaessaan samaa. Asian ymmärtää hyvin katsellessaan vanhempia kreolinaisia, jotka suojaavat itsensä sateenvarjolla niin aurinkoa kuin sadettakin vastaan.

Tämä Neitsyt, 1900-luvun alkupuoliskolta, on ihmeellinen. Tarina kertoo, että maanomistaja, Monsieur Leroux Sainte-Rosen kunnasta, laittoi Neitsyt-patsaan suojelemaan viljelyksiään Piton de la Fournaisen, saaren aktiivisen tulivuoren, laavavirtoja vastaan. Eräänä päivänä laavavirta vyöryy mösjöön viljelysten läpi polttaen kaiken mennessään, ainoastaan Neitsyt säilyy paikallaan koskemattomana. Tämän jälkeen Neitsyttä on siirretty paikasta toiseen ja nyt se sijaitsee korokkeella « Grand Brûlé » -tien varressa yksinäisessä ylhäisyydessä jähmettyneiden laavavirtojen keskellä.

Neitsyestä on tullut pyhiinvaelluksen kohde ja vuosittain 15. elokuuta patsaan ympärille kerääntyy tuhansia hartaita katolilaisia messuun. Neitsyt tekee ihmeitä ja juttujen mukaan parantaa myös sairaita. Ihmeitä kokeneet tuovat Neitsyen ympärille pieniä kiitostauluja.

Täytyy myöntää, että patsas vaikutti minuunkin. Sitä katsellessa ihmeellinen rauha virtasi mieleen. Neitsyt-patsaan luona käynnin jälkeen oli pitkän aikaa autuaallinen hyvänolontunne ja halu mennä uudelleen Neitsyen ihmeellisen katseen alle.